Lentävä Läksytuki

Lentävä Läksytuki

Lentävä Läksytuki auttoi koululaisia kotitehtävissä keväällä 2020.

Chat vastaajina oli vapaaehtoisia Finnairin työntekijöitä. Läksyjen lisäksi keskusteltiin paljon työelämästä. Lentävä Läksytuki on hyväntekeväisyyshanke, jonka tarjosivat:

 

HAASTE! Millä fiiliksillä sä menet kouluun?

Lomautetut finnairilaiset odottavat jo töihin pääsyä..

 

Ammateista ilmailussa

Stuertti
 

Lentomekaanikko
 

Lentäjä

 

Vinkkejä lapsille ja nuorille

Tyyli on vapaa, kunhan tehtävät sujuvat (näytä)

Tehtäviä voi tehdä monella tyylillä. Jollekin sopii parhaiten ryhdikkäästi työpöydän ääressä istuminen, toiselle sohvan nurkassa naputtelu. Joku keskittyy hälystä huolimatta (tai juuri hälyn avulla! ), toinen tarvitsee täyttä hiljaisuutta. Jotakuta auttaa jos aikuinen on läsnä joko auttaen tai omiaan puuhaillen, toinen taas ei pysty silloin keskittymään yhtään!

Nyt kannattaa rauhassa etsiä tapa, joka on auttaa sinua keskittymään.

Kouluhommiin menee ikuisuus, jos oma mieli harhailee ihan muissa jutuissa. Siksi kannattaa hetkeksi keskeyttää tehtävät, kun huomaat keskittymisesi herpaantuvan. Ota tauko avuksi.

  • Tee muutama punnerrus tai x-hyppy
  • Juo lasi vettä.
  • Kuuntele hetki musiikkia
  • Käy ulkona
  • Ota muutama syvä henkäys
  • Tai jokin muu, juuri sinulle sopiva taukotapa.

    Vinkin laati lastenpsykiatri Janna Rantala.

     

    Miettikää yhdessä mihin rima asetetaan (näytä)

    Kouluhommista suoriutuminen on yhteistyötä lapsen, vanhemman ja opettajan kesken.
    Hankaluuksia syntyy, jos joku näistä kolmesta on paljon vaativampi tai paljon lepsumpi kuin muut.

    Opettajia on monenlaisia. Onko sinulle sattunut opettaja, joka sanoo, että kunhan nyt jotenkin selvitään, kerrataan sitten syksyllä? Vai sellainen opettaja, joka edellyttää yhtä vahvaa suoriutumista kotikoulussa kuin koulussa ollessa?

    Joskus kaikkien vaativin on oppilas itse. Opettaja sanoo, että hyvin kelpaa ja vanhempi koettaa toppuutella. Mutta oppilas vaan hinkkaa yötä myöten, ahdistuksen vallassa tehtäviä täydelliseksi.

    Tai ehkä vanhempasi eivät huomaa, mihin rima nyt kannattaa asettaa ja vaativat sinulta mahdottomia. Näytä silloin heille seuraava kohta – vinkit vanhemmille.

    Joka tapauksessa kannattaa muistaa, että opettaminen on edelleen opettajan tehtävä, ei vanhempien. Jatkuva tehtävistä riiteleminen on todella raskasta ja koko perheen tunnelma voi muuttua silloin liian ahdistavaksi. Pyytäkää opettajalta apua ja neuvoja!

    Vinkin laati lastenpsykiatri Janna Rantala.

     

    Kiitä, kehu, kannusta! (näytä)

    Poikkeusolot kuormittavat aivoja ja mieltä. Tavallisetkin hommat voivat tuntua tavanomaista raskaammilta. Älä siis lannistu tai moiti itseäsi, jos juuri nyt tuntuu, ettet osaa mitään tai opi mitään. Oppimiskyky kyllä palautuu, kun tilanne rauhoittuu.
    Voit puhua itsellesi, ääneen tai mielessäsi, kannustavasti: ”Tämä tuntuu nyt vaikealta, mutta selviän kyllä. Olen nyt väsynyt, se on ihan normaalia. Tänään riittää kun jaksan tämän verran. Tämäkin vaikea aika menee ohi. Oloni helpottaa. Olen tärkeä.”

    Vaikeina aikoina kannattaa lisätä omaa motivaatiotaan palkinnoilla. Mikä sopii sinulle?
    Teette kaverin kanssa yhdessä tehtäviä etänä ja lähetätte toisillenne WhatsApp-tarran tai kivan meemin kun onnistutte.
    Otat pienen herkun kun saat päivän hommat valmiiksi.
    Sovit vanhemman kanssa jonkin teidän perheellenne sopivan tavan palkita sinua koko viikon tehdyistä koulutöistä.

    Vinkin laati lastenpsykiatri Janna Rantala.

     

    Opettajan kolme niksiä kotikoulun onnistumiseen -video (näytä)

     

    Terveystiedonopettajan niksit kotikoulun arjenhallintaan -video (näytä)


     

     

    Vinkkejä vanhemmille

    Lapsen tukeminen kolmen C:n mallilla (näytä)
     
    Comfort – Lohdutus

  • Toisto vahvistaa kuulluksi tulemisten tunnetta esim.”Kerroit, että… kylläpä kuulostaa kurjalta, voisinko olla sinulle jotenkin tässä avuksi?” 
    tai ”Ymmärsinkö oikein, että tehtäviä on ollut paljon ja etäkoulu on ollut sinulle rankkaa”
  • Pidä mielessä lapsuuden ja nuoruuden ”mustavalkoisuus” ja lapsen aikakäsitys, kuukausi voi tuntua ikuisuudelta esim. ”Ymmärrän, että on rankkaa olla erossa kavereista”
  • Asioita voi aina ohjata tarkastelemaan uusista näkökulmista esim. ”Mitä sinä sanoisit ystävällesi, joka olisi nyt samassa tilanteessa?”
  •  

    Conversation – Keskustelua
    Hyvät kysymykset auttavat

  • Missä läksyasioissa voisin tukea sinua juuri nyt? 
  • Onko sinulle jäänyt jokin asia tai asiat epäselviksi?
  • Minkälainen tuki auttaisi sinua juuri nyt? 
  • Onko sinulla jotain kysyttävää?
  • Oletko jäänyt miettimään jotain, mistä olemme tänään keskustelleet?
  •  
    Commitment – Sitoutumista
    Hyvät kysymykset auttavat

  • Muista, että sinulla on vain rajalliset keinot auttaa. Ohjaa tarvittaessa muihin palveluihin
  • Säilytä optimistinen asenne ja toivon näkökulma – Tämänkin menee vielä ohitse
  • Ei ole erillistä digitaalista maailmaa – maailma on käsissämme.
     

     

    Huolet heikentävät kykyä oppia ja suoriutua koulutehtävistä (näytä)
  • LISKOAIVOT – Vaaran välttäminen ”fight or flight, freeze”, kontrolli, tutkiminen seksuaalisuus  ”himot ja halut”
  • NISÄKÄSAIVOT – Turvallisuus, kiintymyssuhde, huolenpito ja jälkeläisistä huolehtiminen.
  • JÄRKIAIVOT  – Ihminen sosiaalisena olentona, autonomia, yhteistyö, huolenpito.
  • Kun olemme huolissamme tai peloissamme tai kun koemme voimakkaita tunteita meidän aivoissamme oleva pelkokeskus (amygdala) aktivoituu ja kehomme valmistautuu taistelemaan, pakenemaan tai jähmettymään (fight, flight ja freeze).

    Tässä tilassa jokaisen ihmisen tiedollinen suoriutuminen heikkenee. Aivot ovat niin sanotussa hälytystilassa ja varautuvat elossa selviytymiseen. On siis varsin todennäköistä, että läksyihin keskittyminen ja tehtävät tuntuvat hankalilta. 

    Aivot ”sammuttavat” hälytyksen, kun esimerkiksi teemme rentoutusharjoituksen. Rentoutusharjoituksia löydät YouTubesta esimerkiksi klikkaamalla tästä.
     

     

    Lapsi kriisitilanteessa (näytä)
    Lapsen reaktiota

  • Ahdistus, pelokkuus, jatkuva huoli
  • Ahdistus, pelokkuus, jatkuva huoli
  • Tunnetilojen hallitsemattomuus
  • Uupumus, keskittymiskyvyn heikkous 
  • Pakonomainen tarve puhua tilanteesta 
  • Pelko, että jotain kamalaa tapahtuu.
  •  

    Lapsen tarpeita

  • Rauhallisuutta ja joku joka jaksaa kuunnella
  • Rauhoittelemista, tyynnyttelyä ja aikuisen kärsivällisyyttä
  • Asioiden helpottamista
  • Struktuuria, johdonmukaisuutta ja  tietoa
  • Asioiden toistoa, kärsivällisyyttä
  • Vakuuttelua turvallisuudesta
  •  
     

     

     




     

    Verkon riskeiltä suojautuminen

    Suojellaan Lapsia ry ja Zoturi Oy työskentelevät lasten ja nuorten turvallisuuden puolesta. Haluamme sen vuoksi nostaa esille seuraavia teemoja.

    Nettikiusaaminen (näytä)

     

     

     

     

     

     

    Houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin (näytä)
     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Mieti mitä jaat (näytä)
  • Pidä huolta yksityisyydestäsi ja älä jaa yksityisiä tietoja (esim. henkilötieto, osoite, puhelinnumero) itsestäsi äläkä ystävistäsi tuntemattomille.
  • Jos saat toisesta henkilöstä häntä loukkaavaa tai muuta intiimiä kuvamateriaalia älä jaa sitä eteenpäin. 
  • Jos saat nude -pyyntöjä tai kuvia niin kerro asiasta aikuiselle ja ota kuvaruutukopio.
  • Harmittomalta tuntuva nude-kuvan tai muun loukkaavan materiaalin levittäminen voi aiheuttaa paljon harmia ja mielipahaa. Saatat syyllistyä myös tietämättäsi rikokseen. 
  •  
     

     

    Miten toimia, jos lapsen kuva on levinnyt digitaaliseen mediaan? (näytä)
  • Pysy rauhallisena, älä syyllistä lasta.
  • Muistuta itsellesi ja lapselle, että kaikille asioille voi tehdä jotain.
  • Jos kuvamateriaali on lähtenyt kiertämään netissä, ota kuvaruutukopio ja ilmoita asiasta poliisille.
  • Jos materiaali kiertää esimerkiksi ikätovereiden viestiryhmissä, vaadi, että materiaalin saaneet poistavat sen välittömästi.
  • Tilanne herättää usein voimakkaita tunteita ja niistä on hyvä keskustella sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
  •  

    Vähennä lapsen kokemaa syyllisyyttä ja häpeää

  • Usko mitä lapsi kertoo.
  • Kuuntele enemmän, puhu vähemmän.
  • Muista, että tekijä on aina vastuussa.
  • Vältä miksi-kysymyksiä, ne lisäävät lapsen kokemaa syyllisyyttä ja häpeää.
  • Ota turvataidot puheeksi vasta akuuttivaiheen jälkeen.
  • Muista, että lapsella saattaa olla monenlaisia tunteita tapahtumaan liittyen
  •  

     

    Rikohiljaisuus podcast (näytä)
     
     
     

     

     

    Yksityisyys